Moi taas!
Eli kävin siis taas ratsastamassa tosiaan tiistaina ja kuten otsikossakin näkyy, ratsastin Aapolla.
Aaposta on kyllä tullut ehdottomasti yksi lemppareistani ja olen ratsastanut nyt sillä aika useaan kertaan.
Mennään vaan tuntiin eli lämmiteltiin ihan aluksi käynnissä ja ravissa. Tähän väliin on pakko sanoa se, että huomasin kuinka suoraan maahan katsominen vaikuttaa hevosen liikkeisiin. Aapo nimittäin reagoi tähän pysähtymällä, mikä oli aika ihmeellistä, kun en edes käyttänyt ohija.
Teimme ravi-käynti-siirtymisiä ja pääty-ympyröitä. Lopuksi nostettiin kumpaankin suuntaan laukka.
Tässä vaiheessa Aapon laukka oli tosi mukava ja se jopa hidasti raviin. Voi johtua siitä, että ymmärsin istua kunnolla satulaan, antaa jalkojen olla rennot. mennä silti hevosen mukana ja ratsastaa sitä pohkeella. En edes käyttänyt ohjia niin paljon! Uskomatonta, miten paljon omat taidot vaikuttavat ratsastukseen. Sitä tulee aina hämmästeltyä :)
Aluksi hypättiin vain linjaa, jossa oli kavaletteja. Tultiin esteelle aika rauhallisesti, laukka ei ehtinyt nousta ja hypyistä tuli aika hatarat. No seuraavalla kerralla sitten parani ja tultiin vähän rytmikkäämmin esteelle. Esteen jälkeen Aapo otti tosin vähän vauhtia laukkaan kummallakin kerralla, tai oikeastaan kaikilla kerroilla. Minun tarvitsi myös käyttää ulkoapuja ennen estettä, jottei Aapo olisi kieltänyt ja sisäpohjetta jottei se olisi oikonut. Aapo kyllä oikoi siitä huolimatta :D
Sen jälkeen jatkettiin niin, että tultiin linjan jälkeen vielä lävistäjältä ristikko. Ristikko meni hyvin muuten, mutta tie esteelle oli vähän hatara kuin edellisetkin. No, ei saa olla liian vaativa itselleen. Seuraavat kerrat paranivat vähän. Sitten lisättiin linjan jälkeen pääty-ympyrälle puomeja/puomiasetelma, jossa tosiaan Aapo vähän niin kuin liisi niiden yli ja odotti malttamattomasti pääsyä lävistäjällä olevalle ristikolle.
Tulin sitten kerran pääty-ympyrän ravissa ja nostin laukan ristikolle.
Laukka piti korjata sitten ristikon jälkeen, kun en saanut vaihdettua sitä itse esteellä.
Olen kuitenkin niin iloinen ja tyytyväinen tuntiin! Aapo on niin mukava ratsastettava, etten kyllä osannut kuvitellakaan, miten paljon iloa yksi hevonen voi tuoda elämääni! :)
Jäähdyteltiin vielä ravissa toisessa päädyssä pääty-ympyrällä ja olen niin iloinen, että Aapo kerrankin rauhoittui kuuntelemaan apujani, eikä vain juossut selättömänä alta pois. Se voi johtua myös siitä, että pidensin ohjia vähän, jotta Aapo ymmärtäisi, että ollaan jo loppuverryttelyssä.
Näkyillään!
- Annika -
Eli kävin siis taas ratsastamassa tosiaan tiistaina ja kuten otsikossakin näkyy, ratsastin Aapolla.
Aaposta on kyllä tullut ehdottomasti yksi lemppareistani ja olen ratsastanut nyt sillä aika useaan kertaan.
Mennään vaan tuntiin eli lämmiteltiin ihan aluksi käynnissä ja ravissa. Tähän väliin on pakko sanoa se, että huomasin kuinka suoraan maahan katsominen vaikuttaa hevosen liikkeisiin. Aapo nimittäin reagoi tähän pysähtymällä, mikä oli aika ihmeellistä, kun en edes käyttänyt ohija.
Teimme ravi-käynti-siirtymisiä ja pääty-ympyröitä. Lopuksi nostettiin kumpaankin suuntaan laukka.
Tässä vaiheessa Aapon laukka oli tosi mukava ja se jopa hidasti raviin. Voi johtua siitä, että ymmärsin istua kunnolla satulaan, antaa jalkojen olla rennot. mennä silti hevosen mukana ja ratsastaa sitä pohkeella. En edes käyttänyt ohjia niin paljon! Uskomatonta, miten paljon omat taidot vaikuttavat ratsastukseen. Sitä tulee aina hämmästeltyä :)
Aluksi hypättiin vain linjaa, jossa oli kavaletteja. Tultiin esteelle aika rauhallisesti, laukka ei ehtinyt nousta ja hypyistä tuli aika hatarat. No seuraavalla kerralla sitten parani ja tultiin vähän rytmikkäämmin esteelle. Esteen jälkeen Aapo otti tosin vähän vauhtia laukkaan kummallakin kerralla, tai oikeastaan kaikilla kerroilla. Minun tarvitsi myös käyttää ulkoapuja ennen estettä, jottei Aapo olisi kieltänyt ja sisäpohjetta jottei se olisi oikonut. Aapo kyllä oikoi siitä huolimatta :D
Sen jälkeen jatkettiin niin, että tultiin linjan jälkeen vielä lävistäjältä ristikko. Ristikko meni hyvin muuten, mutta tie esteelle oli vähän hatara kuin edellisetkin. No, ei saa olla liian vaativa itselleen. Seuraavat kerrat paranivat vähän. Sitten lisättiin linjan jälkeen pääty-ympyrälle puomeja/puomiasetelma, jossa tosiaan Aapo vähän niin kuin liisi niiden yli ja odotti malttamattomasti pääsyä lävistäjällä olevalle ristikolle.
Tulin sitten kerran pääty-ympyrän ravissa ja nostin laukan ristikolle.
Laukka piti korjata sitten ristikon jälkeen, kun en saanut vaihdettua sitä itse esteellä.
Olen kuitenkin niin iloinen ja tyytyväinen tuntiin! Aapo on niin mukava ratsastettava, etten kyllä osannut kuvitellakaan, miten paljon iloa yksi hevonen voi tuoda elämääni! :)
Jäähdyteltiin vielä ravissa toisessa päädyssä pääty-ympyrällä ja olen niin iloinen, että Aapo kerrankin rauhoittui kuuntelemaan apujani, eikä vain juossut selättömänä alta pois. Se voi johtua myös siitä, että pidensin ohjia vähän, jotta Aapo ymmärtäisi, että ollaan jo loppuverryttelyssä.
Näkyillään!
- Annika -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti